Lämmitysjärjestelmä

Olen blogimerkinnöissä kertonut talomme lämmitysjärjestelmästä ja lämmityksestä, mutta varsinainen yhteenveto puuttuu. Jos muotisanoja haluaa käyttää, talossamme on hybridilämmitysjärjestelmä, joka koostuu IV-lämmityksestä, lattialämmityksestä, ILP:stä ja kiertoilmatakasta. En ole yksityiskohtaisesti tutustunut tällä hetkellä voimassa oleviin määräyksiin uusista omakotitaloista, enkä siten ole varma, täyttäisikö talomme voimassa olevia määräyksiä.

Tätä kirjoittaessa talon alakerta on vielä kesken, joten en lähde luettelemaan sen lämmitysjärjestelmää. Palataan siihen sitten, kun se on valmistunut. Viime talvena pidimme siellä kovilla pakkasilla 1 kW:n irtopatteria.

Virallisesti meillä lienee sähkölämmitys. Märkätiloissa, eteisessä ja keittiössä on lattialämmitys kaapeleilla. Niistä vain kylpyhuone-WC:n lämmitys on ollut päällä ympäri vuoden. Keväästä syksyyn eteisen ja keittiön lattialämmitys oli pois päältä. Kodinhoitohuoneessa lattialämmitys oli pois päältä pari kuukautta kesän aikana. Näiden lisäksi meillä on lattialämmityskaapelit makuuhuoneissa ja olohuoneen ulkoseinällä. Ne asennettiin rakennusvaiheessa varmuuden vuoksi, jos IV-lämmitys ei riitäkään pitämään huoneita lämpimänä. Makuuhuoneiden kaapelit eivät ole olleet päällä ollenkaan. Olohuoneen kaapeli oli yli -25 pakkasella käytössä, koska IV-lämmitys poltti sulaketta, eli sitä ei voinut käyttää. (Vika johtuu ilmeisesti liian nopeasta sulakkeesta, joka vaihdetaan jossain vaiheessa.)

Makuuhuoneissa ja olohuoneessa meillä on Climeconin (ent. RCL) ECO3-IV-lämmittimet. Olohuoneen lämmittimet ovat vieläkin kytkemättä päälle, mutta makuuhuoneissa lämmittimet ovat olleet koko ajan käytössä. Niiden termostaatit on säädetty 19:ään (vanhemmilla) ja 20:een (pikkulikalla) asteeseen. Pidämme päivällä makuuhuoneiden ovet olohuoneeseen auki, ja silloin olohuoneesta tuleva lämpö pitää makuuhuoneet lämpiminä. Illalla ovet suljetaan, ja kovemmilla pakkasilla IV-lämmitys kytkeytyy päälle. Leudommilla keleillä huoneet pysyvät lämpiminä ilman lämmitystä. Tänä syksynä IV-lämmittimet eivät ole lämmittäneet, vaikka pakkasta on kylmimpinä öinä ollut n. 5 astetta - ehkä jopa enemmän. Makuuhuoneet ovat siis pysyneet lämpiminä olohuoneesta tulevalla lämmöllä + ihmisten ja sähkölaitteiden hukkalämmöllä. Makuuhuoneessa laitteiden hukkalämpöä ei käytännössä oikein ole, kun valaisimetkin ovat ledejä tai putkia eikä mitään isompia laitteita makuuhuoneissa käytetä.

Olohuone-eteisessä on ILP, joka on nyt koko ajan päällä. Sen termostaatti on säädetty 21 asteeseen, ja se puhisee lämpöä tarpeen mukaan. En ole ihmeemmin seurannut, kuinka usein se on puhaltaa. Laite on invertterilaite, eli siinä on portaattomasti säätyvä teho. Uskoisin, että näillä keleillä se käy minimiteholla silloin kun käy. ILP asennettiin varsinaisesti jäähdyttämiseen, mutta tietysti käytämme sitä lämmittämiseenkin. Viime kesänä jäädytystarvetta oli yhteensä varmaankin alle 10 päivän ajan. Kosteudenpoistoasetusta käytimme loppukesästä aika usein. Asumismukavuuden kannalta se on merkittävä, joten tuon laitteen hankkimista en kadu.

Olohuoneessa meillä on kiertoilmatakka Varia Prestige 3S. Teen nykyään töitä kotoa käsin, ja tavakseni on tullut polttaa takassa pesällinen niinä päivinä, kun olen kotona. Tosin nyt kelit taas lämpenivät niin, etten polta takkaa päivittäin. Kiertoilmatakka antaa lämpöä käytännössä heti, kun tuli on sytytetty. Takkamme maksimiteho on 11 kW, joten montaa tuntia täysiä tulia ei voi polttaa. Pistänkin normaalisti muutaman klapin ja annan niiden palaa rauhallisesti parin tunnin aikana pois. Takan käyttäminen selvästi vähentää ILP:n lämmitystä, eli jos takkaa polttaa päivällä, ILP ei samana päivänä normaalisti enää puhalla lämpöä.

IV-kone on myös yksi lämmityslaite. Sehän paitsi vaihtaa ilmaa, ottaa lämpöä talteen poistoilmasta ja tarvittaessa lämmittää tuloilmaa jälkilämmitysvastuksella. Pyörivän lämmönvaihtimen yksi hienous on se, että lämmön talteenottoa voi säätää portaattomasti. Meillä on tuloilman pyyntilämpötilaksi säädetty 16 astetta. Jos se menee tuon alle LTO-kennolla, otetaan jälkilämmitysvastus käyttöön. Sen maksimiteho on 1 kW, ja viime talvena se riitti kovimmillakin pakkasilla. Tänä syksynä jälkilämmitysvastusta ei ole vielä tarvittu, eli LTO-kenno on riittänyt. Koneessa on tehtaan jäljiltä toiminto, että kun ulkolämpötila menee riittävän alas, LTO-kenno ottaa kaiken lämmön talteen, vaikka tuloilma olisikin tämän jälkeen lämpimämpää kuin pyyntilämpötila. Esimerkiksi tällä hetkellä tuloilman lämpötila on 19,8 astetta, kun ulkolämpötila on 7,4 astetta. Lämpimällä säällä LTO-kennon pyörimistä säädetään, ja kesällä se luonnollisesti oli kokonaan pysäytettynä.

Moni epäilee, että IV-lämmitys ei toimi, koska lämmin ilma jää ylös leijumaan. En ole huomannut tuosta olevan haittaa. Makuuhuoneissamme on huonekorkeus 2,7 metriä, eikä katossa tunnu erityisen kuumalta. Kun IV-lämmitys on ollut käytössä kovemmilla pakkasilla, huone on tuntunut riittävän lämpimältä myös alaosastaan. Venttiilien paikoista kysyin neuvoa Climeconilta suunnitteluvaiheessa, ja ilmeisesti heidän neuvojansa tiesi, mistä puhui, koska lämmitys toimii. Lattia on koko talossa märkätiloja lukuunottamatta laminaattia, ja se tietysti on kylmähkön tuntuinen. Jonkinlaista lämmön kerrostumista tapahtuu olohuoneen ja eteisen kohdalla, jossa on viisto katto ja huonekorkeus korkeimmillaan n. 4,3 metriä. IV-putket kulkevat yläpohjassa, ja poistoilma lämpenee pari astetta kulkiessaan poistoventtileistä IV-koneille. (Päätelty huonelämpötilan ja IV-koneen poistoilmalämpötilan erotuksista.) Samalla logiikalla voisi kuvitella, että myös tuloilma lämpenee tullessaan makuu- ja olohuoneeseen. Lämmityskaudella tuo on tietysti vain plussaa, mutta kesällä siitä on haittaa.

Tekisinkö jotain toisin, jos näillä tiedoilla aloittaisin uuden talon suunnittelemisen? Jättäisin kaapelit makuuhuoneiden ja olohuoneen lattiasta pois. Ne ovat oikeasti turhia, koska IV-lämmitys riittää. Kaapelit itsessään eivät paljon maksa, alle 200 € termostaatteineen huonetta kohti (+asennus), joten hukkainvestointi ei nyt onneksi ollut kovin suuri. Minusta IV-lämmitys on lattialämmitystä parempi, koska se reagoi nopeasti muihin lämmönlähteisiin. ILP:ssä on sama hyvä ominaisuus, eli se antaa lämpöä vain silloin, kun sitä tarvitaan.

Olisiko pitänyt asentaa MLP, kuten moni suosittelee? Meillä tulee sähkön vuosikulutus olemaan n. 16.000-17.000 kWh. Siitä lämmityksen osuus voisi olla 12.000 kWh (sis. käyttöveden ja talon lämmityksen). Jos sen tekisi MLP:llä 3 COP:lla, säästäisi vuodessa 8.000 kWh. Nykyisellä sähkön hinnalla se tarkoittaisi n. 1000 €/vuosi. Tämä olisi vaatinut investointina itse pumpun, porakaivon ja vesikiertoisen lämmönjakelun. Olisikohan erotus ollut nykyiseen järjestelmään 12.000 €? En ole kovin hyvin näistä hinnoista selvillä, mutta jotain tuota luokkaa se lienee olisi. Jotkut ovat sitä mieltä, että olisi tullut vieläkin kalliimmaksi, mutta pumpunhan ei tarvitsisi olla hirmuisen tehokas. Näillä luvuilla takaisinmaksuaika olisi jonkin verran yli 10 vuotta, kun ei huomioida korkoa. Jos oikein tarkasti haluttaisiin laskea, pitäisi ottaa huomioon myös korkeammat vakuutusmaksut vesikiertoisella lämmityksellä. Rehellisesti sanottuna olen ainakin toistaiseksi tyytyväinen nykyiseen lämmitysjärjestelmäämme enkä kaipaa MLP:tä. Jos sähkönhinta pomppaa kovin korkeaksi, voi mietteet muuttua. Ainahan voi tietysti polttaa puuta enemmän.

Onko meidän talomme passiivitalo? Suoraan sanottuna minua ei enää hirveästi kiinnosta, täyttääkö talomme jonkin määrittelemän passiivitalon kriteerin. Kriteerit muuttuvat sen mukaan, kuka määrittelyn tekee. Loppujen lopuksi ratkaisevaa on asumismukavuus ja se, paljonko asuminen maksaa. Mukavuuteen olen täysin tyytyväinen. Ikkunat eivät hohka kylmää, sukat eivät pyöri jalassa, emme palele ja saan halutessani nauttia takkatulen loimusta. Asumisen hintaankin olen ihan tyytyväinen. Meillä menee sähköön karkeasti 2000 €/vuosi, joka on minusta tämän kokoisessa talossa ihan hyväksyttävä lukema. Huoneistoneliöihin suhteutettuna sähköä kuluu vuodessa n. 90 kWh/m2. Kokonaisalaan suhteutettuna sähköä menee n. 60 kWh/m2. Onko se sitten paljon vai vähän? Jokainen saa päättää sen itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti