Tänään tontilla alkoi louhinta. Tai niin ampuja ainakin aamulla sanoi. Olen reissussa, joten en voi käydä tontilla tarkistamassa, että mitä siellä on saatu aikaan. Jos kaikki menee suunnitellusti, ampuja lähtee tiistaina pois. Louhetta ajetaan luultavasti koko ensi viikko. Louhittava määrä oli arvion mukaan 650 m3 - kyllä, ei ole pilkkuvirhettä tuossa. Nieleskelin jonkin aikaa, kun kuulin tuon määrän, mutta nyt mieli alkaa jo tottua tuohon. Lisäkustannusta tuosta tulee jo jonkin verran, mutta ei tässä vaiheessa enää lähdetä suunnitelmia muuttamankaan.
IV-kone päätettiin eilen. Jätämme Greenair HP:n pois kuvioista, ja hankimme perus-Pelicanin. Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, HP ei olisi koskaan lämmityksessä maksanut itseään takaisin. Jäähdytykseen taas käy paljon paremmin ilmalämpöpumppu. IV:n kautta ei saa hirveästi jäähdytystehoa, koska ilmaa ei voi määräänsä enempää jäähdyttää. ILP sen sijaan voi jäähdyttää monen kilowatin teholla, joten se tuntuu jo jossain kesähelteilläkin. Lisäksi Pelicanissa on yöjäähdytystoiminto, joka helpottaa silloin, kun hellettä ei ole tolkuttomasti. Kaiken lisäksi IV:n kautta jäähdyttäminen vaatisi tuloilmakanavien eristämisen. Samalla rahalla melkein saa ILP:n, joten loppujen lopuksi valinta oli selvä.
Yhdessä kommentissa suositeltiin maalämpöpumppua. Se on hylätty jo aikoja sitten, koska en saanut sitä maksamaan itseään takaisin järkevässä ajassa. Jos lämmitysenergian kulutus on vuodessa alle 10 000 kWh, josta 1000-2000 tehdään takalla, niin MLP on vaikea saada kannattavaksi. Varsinkin, kun se olisi pitänyt toteuttaa porakaivolla. Esim. jos MLP:n hinta on 15000 € ja se säästää 650 € vuodessa, on takaisinmaksuaika n. 23 vuotta. Tuo ei sisällä investoinnin korkoja eikä vesikiertoisen lämmityksen vaatimaa lisäinvestointia sähkökaapeleihin verrattuna. 3 %:n korolla 15000 €:n lainasta tulee vuodessa korkoja 450 €. Todellista säästöä vuodessa olisi siis vain 200 €. Myöskään kuutiokonetta en näe järkevänä vaihtoehtona. Ilmanvaihdon mukana menee kuitenkin paljon enemmän lämpöä hukkaan kuin seinien kautta. Kuutiokone sotii siksi minusta passiivitalon ideaa vastaan.
Yllä oleva on luonnollisesti laskennallista. Todelliset lukemat saadaan sitten, kun on asuttu talossa pari vuotta. Suunnitelmissa on pistää omat energiamittarit lämitykselle, jotta nähdään, paljon se vie erikseen sähköä. Periaatteessa kuitenkin kokonaissähkö ratkaisee, koska käyttösähköstäkin iso osa tulee lämmityskaudella talon lämmitykseen.
Aikataulu on venynyt koko ajan. Joskus suunnittelimme, että välipohjan ontelolaatat voisi toimittaa viikolla 50, eli ensi viikolla. No, ei ihan mennyt suunnittelu niin sujuvasti, joten edes perustuksia ei saa valettua ensi viikolla. Saa nähdä, lähteekö pystytys käyntiin tämän vuoden puolella ollenkaan. Eihän tässä ole muuten kiirettä, mutta jos tammi-helmikuussa tulee kovia pakkasia, niin ne pysäyttävät työt kokonaan, jos runko ei ole vielä silloin pystyssä.
En ole perehtynyt passiivitalojen sielunelämään, mutta sellainen tuli mieleen että omasta mielestäni kaikkea ei voi mitata takaisinmaksuajalla. Eihän koko talokaan varmaan maksa itseään takaisin ainakaan rakentajan elinaikana...
VastaaPoistaMainitsit että louhinnasta tulee lisäkustannuksia mutta suunnitelmia ei enää muuteta. Kärjistäen voisi kysyä että mikä on louhinnan takaisinmaksuaika?
Maalämpö toisi kuitenkin varmuutta lämmitykseen kovilla pakkasilla ja silloinkin kun ei olla itse paikalla lämmönlähteinä ja käyttämässä valoja, tietsikoita, telkkareita ja muita passiivitalon lämmönlähteitä. Puilla lämmityksen jumppaamiseenkin saattaa kyllästyä. Entä sitten kun sitä ei vanhempana enää jaksa tai sairastuu? Jos taas olisi ilkeä voisi kysyä että sisältyykö nämä siihen takaisinmaksulaskelmaan? :-)
Toinen juttu on se, että mieti tai ainakin suunnittele tosi tarkkaan ettei käy niinkuin Värjölällä. Olet varmaan seurannut tilannetta siellä...?
Tsemppiä projektiin joka tapauksessa!
Lähinnä hymyilyttää tuollainen 15000 euron takaisinmaksu 300m2 talossa :D Paljonko sinulla on kustannusarvio? 300, 400, 500 tuhatta?
VastaaPoistaTuo talo ei mene ikinä mihinkään 10000kWh lämmityskustannuksiin. Kannattaa varmaan etsiä netistä passiivitalojen toteutuneita lämmityskustannuksia ja samaan hengen vetoon ihmetellä miksi niitä ei löydy ;)
VTT/MOTIVA ja pari muuta lafkaa ovat kyllä mitanneet jo pariakin kohdetta yli vuoden, mutta tuloksia ei julkisteta - koska tilaaja (Paroc + kumpp.) ei niitä halua näkyville.
Se yksi passiivi.fi menee vissiin 13000 kWh:iin monimutkaisine aurinko, IV-koneen esilämmitys, ledivalaistus + sairaine eristyksineen Suomen lämpimässä Turussa ihmetyttää kun normitalo vuosituhannen alusta menee maalämmöllä samaan.
Vastaavalle tasolle päästäksesi sinun pitää upottaa rakennuksesi rinteeseen, jättää siitä 100 neliötä pois jne.
Itse tietysti teet omat päätöksesi ja niiden kanssa elät. Minusta teet tuossa suuren mokan, mutta varoitetttu on...
Tuosta saat osviittaa hurisijoihin: http://www.jemimar.fi/Toshiba_Testi_Lahde_TM_Rakennusmaailma.pdf
P.S Kyllä niitä mittaustuloksia tulee sitten 2012 jälkeen, kun rakennusmääräykset on saatu lobattua passiivitasoon...sairasta
Harri, olet oikeassa, kaikille asioille ei kannata laskea takaisinmaksuaikaa. Meillä yksi esimerkki sellaisesta hankinnasta on takka, joka hankitaan ensisijaisesti sisustuksen ja tunnelman takia. Meidän puunpolttomäärällä sen takaisinmaksuaika on varmaankin yli 30 vuotta, eli ei maksa itseään järkevässä ajassa takisin. MLP sen sijaan hankitaan vain säästämisen vuoksi. Se ei toiminnallisesti anna mitään etua vastaavaan järjestelmään, jossa lämmitys hoidetaan sähkövastuksilla. Sen vuoksi sen hankkimispäätös kannattaa minusta tehdä nimenomaan säästön perusteella. Jos säästöä tulee liian vähän, ei kannata hankkia. Vaikka puulla ei lämmittäisi yhtään, minun laskujeni mukaan sen järkevyys on meillä vähän niin ja näin. Varmuuden vuoksi en sitä osta. Lisäksi saatamme laittaa ILP:n jäähdytykseen, jolla luonnollisesti voi myös lämmittää talvella. Ei se ole MLP:n veroinen, mutta pienentää MLP:stä saatavaa säästöä.
VastaaPoistaVärjölän blogia olen seurannut suurella mielenkiinnolla. Meidän ilmalämmityksemme hoidetaan RCL:n päätelaitteilla, eli tuloilma lämmitetään siinä vaiheessa, kun se puhalletaan huoneeseen. Näin ollen ilma ei jäähdy kanavassa. Lisäksi meille tulee huonekohtainen säätö termostaatteineen. Uskon sen toimivan
Anonyymi, olet oikeassa, mittaustuloksia ei oikein löydy. Minusta passiivi.fi:n etusivulla sanotaan, että ensimmäisen vuoden kulutus oli 12000 kWh. Jos tuo oli kokonaiskulutus, on se minusta hyvinkin kohtuullinen. Meillä meni vanhassa talossa hieman yli tuon, ja me lämmitimme käyttöveden ja talon yli puolen vuoden ajan puilla.
Joo, muistin väärin eli kulutus 12000kWh. Toivottavasti sinulla on myös yhtä hyvät sponsorit kuin tuossa kohteessa. http://www.passiivi.fi/sivu/yhteistyokumppanit
VastaaPoistaTuossa talossa on jo yksi maalämpöpumpun hinta siroteltu ledeinä kattoon :)
Tuo RCL on varmasti hyvä koska siinä on "korkea lämpöviihtyvyys". Saatko tulokanavat lattianrajaan? On vähän hankala uskoa että fysiikan lait saataisiin kumottua niin ettei lämmin ilma kulkisi katon rajassa tuloilta poistokanaville.
Mites märkätilat ja laattalattiat? Laitetaanko ne kaapeleilla. 21-22 asteinen laatta on tuskaisen kylmä talvella (niin kuin varmaan arvaatkin).
20-30W/m2 tarkoittaa normaaliin makuuhuoneeseen tupla ilmanvaihtoa että saadaan tarvittava teho tuommoisesta tuloilmaventtiilistä ulos. Tupla ilmanvaihto tarkoittaa tietty myös tuplasti ilmaa harakoille juuri sellaisina viikkoina kun ilmanvaihtoa tulisi pikemminkin laskea (kovat pakkaset).
Jotkut ovat sitä mieltä ettei Enerventti sovellu lainkaan kosteudenpalautusominaisuuksiensa myötä passiivitaloon? lampopumput.info foorumilla käyttäjän (Ekis) Enerventin mittaukset asiheesta ovat aika karua luettavaa.
Varmaan teille tulee joku suihkukaappi/vast. jolloin kosteusrasitusta ei tule ehkä ihan yhtä paljoa kuin Ekiksen IKI-kiukaasta.
Paljonko RCL:n yksi päätelaite maksaa termostaatteineen?
Pitänee jossain vaiheessa tehdä yhteenvetosivu lämmitysratkaisuista, kun se noin kiinnostaa. Suunnittelu on vielä kesken, joten sen vuoksi yhteenvetoa ei voi vielä tehdä.
VastaaPoistaTarkkaan tarjousta en RCL:ltä ole vielä pyytänyt. Messuilla sanoivat, että yksi päätelaite termostaatteineen maksaa 350 €. Päätelaitteen max teho on aina 400 W (jos muistan oikein). Jos tarvitaan enemmän tehoja, pistetään useampia päätelaitteita.
Jos Enerventti ei sovellu kosteudenpalautusominaisuuksien vuoksi passiivitaloon, niin ei kai se sovi normitaloonkaan? Ei ole olemassa mitään tarkkaa rajaa, jossa talo muuttuu passiivitaloksi. Sehän on oikeasti tavallinen talo, jossa on reippaasti paremmin eristetty vaippa ja parempi tiiviys. Minä pidän hyvänä sitä, että edes osa kosteudesta saadaan talvella talteen. Suuren osan vuotta huoneilma on minulle liian kuivaa.