Tammikuun 2016 sähkönkulutus

Aikaa rakentamisen aloittamisesta on kulunut niin paljon, että viime vuoden lopussa haimme jatkoaikaa rakennusluvalle. Syksyllä jostain pölähti mieleeni, että rakennuslupahan on vain määräajan voimassa, joten onneksi tuli tarkistettua voimassaoloaika. Mitähän olisi tapahtunut, jos emme olisi hakeneet jatkoa? Olisiko joku byrokraatti määrännyt purkamaan tähän mennessä rakennetun? No, se on nyt kuitenkin hoidettu. Todennäköisesti vuoden lopussa pitää hakea uusi jatkoaika, mutta katsotaan se sitten ajallaan.

Vuosi 2016 alkoi kylmällä tammikuulla. Lähimmän havaintoaseman mukaan keskilämpötila oli -12,4 °C. Tämä näkyi sähkönkulutuksessa, joka oli 2795 kWh (joulukuussa 1729 kWh). Lisäystä joulukuuhun tuli n. 1000 kWh, mutta lämpötilaeroakin oli n. 13 °C. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että viime vuoden kylmin kuukausi oli tammikuu, -3,9 °C. Aikaisempinakaan vuosina ei ole tällaisiin kuukausilukemiin vielä päästy, joten nyt tuli tehtyä yhden sortin ennätys. Kireän pakkasjakson jälkeen on nyt ollut viikon verran lauhaa, joten tällä menolla helmikuussa päästään pienempiin kulutuslukemiin.

Alakerrassa ole jatkanut katon tasoittamista. Työn keskeytti flunssa tai lievä influenssa, jota nyt olen potenut noin viikon. Samalla lenkkeilytreeni piti jättää pois. Tauti on nyt menossa jo ohi, joten enköhän tuossa alkuviikosta pääse taas treeniohjelmaa noudattamaan. Toukokuussa pitäisi mennä Tuusulanjärven maratonille.

Yhteenveto vuodesta 2015

Valitettavasti talo ei valmistunut viimekään vuonna, mutta eteenpäin kuitenkin mentiin. Alkuvuodesta saimme sisävaraston käyttöön, ja se helpotti elämää aika paljon. Ennen omaa varastoa tavaroita varastoitiin vaatekaappeihin sekä Päivin vanhempien luo. Vieläkin anoppilassa on meidän tavaroitamme, koska ulkovarasto ei vielä ole valmis. Ehkä nekin vielä joskus saadaan sieltä kotiin.

Syksy 2015 meni meidän perheessä flunssakierteessä. En tiedä, mitä pöpöjä täällä on ollut, mutta Päivi ja Roosa sairastivat viikkotolkulla - taisipa tuohon jopa kuukausia mennä. Minulla meni käytännössä joulukuu sairastaessa. Se pysäytti rakennustyötkin. Sain alakerran aulan katon tasoittamisurakan alkuun, mutta valitettavasti sen loppuminen siirtyi tälle vuodelle. Pikkuhiljaa olo alkaa olla jo niin hyvä, että työt jatkuvat. Aloitan näinä päivinä myös harjoitteluohjelman toukokuuta varten. Silloin olisi tarkoitus juosta Tuusulanjärven maraton. Toivottavasti sairastelut on nyt sairasteltu.

Kesällä teimme ulkovaraston siihen vaiheeseen, että ensi keväänä on edessä maan alle jäävien seinien slammaus ja patolevytys. Sen jälkeen tulee maatäyttöjä, ja sitten muuraustyö jatkuu.

Sähkönkulutuksen osalta teimme jälleen ennätyksen, siis käytön vähyydessä. Koko vuoden kulutus oli 15.388 kWh. Neljän vuoden asumisen jälkeen suurin sähkönkulutus oli ensimmäisenä asumisvuotenamme, 2012, jolloin kulutus oli 15.986 kWh. Aika vähän on siis eroja vuosien välillä. Viime vuoden loppupuolella vaihdoin sähkösopimuksemme pörssisähköön, ja sen myötä on tullut seurattua sähkönkulutuksen sijoittumista edulliseen aikaan. En tiedä, vähentääkö tuo kulutusta, mutta laskua sen pitäisi pienentää.

Piharakennus ulko-ovelta päin. Rinteen yläosaan tulee täyttöä suunnilleen tuohon saakka, johon nyt on muurattu. Tietä lähinnä olevan huoneen lattia tulee alas ja kahden lähimmän huoneen lattia tulee noin talon eteisen korkeudelle.

Harkkolavat täyttävät vielä autokatoksen.

Tämmöistä on tehty alakerran kattoon. Vaatinee vielä pari tasoituskierrosta lisää ennen kuin on riittävän tasaista.

Takaisin kotiin...

Pari vuotta sitten siirsin Louhikoto-blogini muualle, ja tänne jäi vain linkki. Nyt kuitenkin totesin, ettei tuo uusi paikka ollut hyvä, joten muutin blogin takaisin alkuperäiseen osoitteeseen. Muutto oli aika pitkälti käsityötä, mutta koska olen nyt ollut parin vuoden ajan suhteellisen laiska tätä päivittämään, ei aikaa mennyt kuin pari tuntia. Valitettavasti tässä operaatiossa katosi muutama kommentti, jotka oli tehty blogiin sen ollessa toisella palvelimella.

Jos linkität blogiini omilta sivuiltasi, niin korjaathan linkin osoittamaan nimenomaan tänne: http://louhikoto.blogspot.fi/

Vähän asiaakin: Sähkönkulutus vuoden 2015 kolmannelle neljännekselle, eli heinä-, elo- ja syyskuulle, oli 585, 618 ja 924 kWh. Yhteensä se tekee siis 2127 kWh. Edellisen neljänneksen kulutus oli 2951 kWh, eli tämä on selkeästi pienikulutuksisin neljännes vuodessa. Vuonna 2014 kolmannen neljänneksen kulutus oli 1792 kWh, joka on reippaasti vähemmän kuin tänä vuonna. Suurin ero tuli syyskuussa, joka oli tänä vuonna kylmä - tosin niin oli koko kesä.

Lokakuussa sähköä kului 1454 kWh, eli hyppäys syyskuusta oli n. 500 kWh. Edellisen vuoden lukema oli 1253 kWh, joten siitä jäätiin. 

Jos loppuvuosi menee edes suunnilleen niin kuin viime vuonna, tulee vuoden 2015 sähkönkulutus olemaan n. 15.500 kWh. Se on siis hyvin lähellä aikaisempien vuosien kulutusta.

Ulkorakennus nousee

Tänä kesänä aloitimme ulkorakennuksen pystytyksen. Talon vieressä on ollut murskepeti pari vuotta odottamassa. Anturat muotitimme Lammi Tassu -muotilla. Muotit oli näppärä koota, koska ylimääräisiä raudoituksia ennen valua ei juurikaan tarvittu. Ainoastaan autokatoksen yhden sivun pilareita varten pistimme tartuntaraudat ennen valua paikalleen. Rakennus itsessään tulee muurattavilla harkoilla, ja päätimme laittaa sen tartunnat vasta sokkelin muurausvaiheessa. Tartuntojen kohdistaminen ennen valua kohdalleen oli mielestämme turhan hankala homma.

Anturat valettiin ränniautolla, eikä siinä ollut ongelmia. Olin laskenut betonin määrän tarkkaan, enkä huomioinut, ettei ränniauto tuo yhtään ylimääräistä. Kaikki siis tuli käytettyä, ja muutama litra olisi voinut olla enemmänkin. Varsinaisesti mitään ei kuitenkaan jäänyt puuttumaan, eli saimme anturat siihen korkoon kuin olimme muotteihen piirtäneetkin.

Harkkotoimitus tuli kaksi päivää myöhemmin. Harkkolavat hallitsevat nyt etupihaamme, mutta toivottavasti saadaan noiden määrää vähemmäksi lähitulevaisuudessa. Laastia otimme ensimmäiseen toimitukseen 3000 kg kolmessa suursäkissä. Laskennallinen määrä on hiukan yli 7000 kg, mutta koska työtahdista ei ole vielä tietoa, emme ottaneet kaikkea kerralla. Kolme säkkiä on kuitenkin suhteellisen helppo suojata sateelta, kun ei noiden säkkiä 100 % -vesitiiviydestä voi olla varma.

Työnjako meillä on ollut se, että Päivi muuraa ja minä teen laastin. Sen lisäksi teen tarvittavia avustavia hommia, kuten kannan ja katkon harkkoja, vien Päiville laastipaljut, huolehdin mittalangoista yms. Minulla ei ole vielä kuvia muuratuista harkoista, mutta tätä kirjoittaessa kaksi harkkokerrosta on valmis. Ensimmäinen kerros oli hidas, koska varmistelimme harkkojen paikkoja ja tartunnat piti porata anturaan. Toinen kerros meni jo huomattavasti nopeammin. Jossain vaiheessa täytyy alkaa telineiden kanssa työskentelemään, ja niiden pystytys on tietysti oma hommansa.

Vuoden toisen neljänneksen sähkönkulutus oli kuukausittain (huhti-, touko- ja kesäkuut) 1492, 844 ja 615 kWh. Yhteensä se on 2951 kWh. Edellisvuoden vastaava lukema oli 3190 kWh, ali aavistuksen sen alle nyt mennään. Ensimmäinen vuosipuolisko mentiin n. 800 kWh alle edellisvuoden kulutuksen, 8544 kWh, edellisvuonna 9384 kWh.

Antura valun jälkeen. Etualalle tulee autokatos ja sen taakse ulkorakennus, jossa on kolme huonetta.

Anturan päälle tuli bitumimatto estämään kosteuden nousemisen anturasta harkkoon. Ensimmäisen kerroksen harkot on jaoteltu anturan viereen.

Ostimme Jyskistä pienen paviljongin suojaamaan laastisäkkejä. Paviljonki toimii myös betonimyllyn varastona. Pikkusade ei haittaa työtä, mutta rankkasateella sitä ei viitsi tehdä. Huomasimme myös, että kova sade saattaa laimentaa ämpärissä olevaa laastia.

Varasto valmis

Alkuvuoden sähkönkulutus tammi-, helmi- ja maaliskuulta oli selkeästi alempi kuin vuosi aikaisemmin. Nyt kulutukset olivat 2149, 1715 ja 1727 kWh, eli yhteensä 5591 kWh. Vuonna 2014 lukemat olivat 2386, 1956 ja 1851kWh, eli yhteensä 6193 kWh. Tänä vuonna helmi-maaliskuussa tuli puitakin poltettua vähemmän kuin edellisvuonna, eli kulutus on ollut selvästi pienempi.

Tärkein rakentamiseen liittyvä asia on nyt se, että alakerran varastohuone valmistui. Päivi teki sinne hyllytkin, joten otimme huoneen heti käyttöön. On sitä odotettu! Kausitavarat, vierasliinavaatteet jne. harvemmin käytettävät tavarat ovat nyt siististi hyllytetty ja varastoitu. Huoneesta puuttuu vielä sähköjen viimeistely, mutta eiköhän sekin ole kohta valmis. Valaisimen, joka on päivänvaloputkilla varustettu Merina-yleisvalaisin, tilasin lamppu.fi:stä.

Varaston hyllyn runko on mitallistettu 50*100 mm soiroa ja hyllylevy K-Raudasta ostettua valmista hyllylevyä. Päätettiin säästää, eikä lähdetty hankkimaan hyllyjä tai kaappeja niiden valmistajilta. Lisäksi tämä runko on tukeva ja siirtää painon lattiaan eikä seinään. Kestää siten painavampaakin tavaraa.

Seuraava isompi vaihe meillä on piharakennuksen anturavalu, joka on suunniteltu tehtäväksi toukokuussa. Kesällä olisi tarkoitus päästä rungon pystytykseen, ja katsotaan sitten, miten nopeasti se sujuu.

Seinät on levytetty, ja kattojen levytys on seuraavana. Jonkin verran piti kierrellä putkia katossa.

Hyllyn runko alkaa hahmottua.

Tämmöinen siitä tuli. Aivan oikealla on kenkähyllykkö, sen jälkeen hengaritanko ja loppuosa on perushyllyä. Vasemmalle tulee pakastin.

Sähkönkulutus joulukuu 2014

Joulukuun sähkönkulutus oli 1865 kWh. Lukema on vuoden 2014 kolmanneksi korkein, eli tammi- ja helmikuu ylsivät tuon yli. Vuoden 2014 kulutukseksi tuli näin ollen 15.792 kWh. Meillä tuli kolmas vuosi täyteen, ja tänä aikana vuosikulutukset ovat olleet 15.986, 15.590 ja 15.792 kWh. Nämä luvut on otettu Fortumin palvelusta, ja poikkeavat siksi aavistuksen aikaisemmin kertomieni lukujen kanssa, jotka luin itse.

Yllättävän tasaista tuo sähkönkulutus on ollut. En ole enää lähiaikoina tehnyt vertailua lämmitystarvelukuun tai edes keskilämpötilaan, joten en tiedä, ovatko ne vaihdelleet vuodesta toiseen. Minulla on tapana lisätä takan käyttämistä, kun pakkanen kiristyy. Se voi vaikuttaa kulutukseen – tai sitten ei. Polttopuista olen käyttänyt arviota, että yhdestä kuutiosta saa n. 1000 kWh energiaa. Jos poltan 1-2 kuutiota vuodessa, niin pienet muutokset käytetyn puun määrässä eivät käytännössä vaikuta yhtään mihinkään.

Päivittäisistä kulutuksista, jotka saan Fortumin palvelusta, voi nähdä talvella lomapäivät. Kesällä ero on pienempi, mutta silloinkin hyvällä mielikuvituksella lomat voi erottaa kulutuskäyristä. Meillä ei ole talvisin tapana laskea talon lämpötilaa edes viikon loman ajaksi, joten lämmitykseen poissaolo ei juurikaan vaikuta. Valaisimia tietysti käytetään vähemmän.

Tuntikohtaisesta seurannasta näkee, milloin on herätty tai käyty suihkussa. Jos tekee jotain ruokaa niin, että käyttää uunia ja liettä yhtä aikaa, niin senkin voi nähdä. Sinänsä ihan mielenkiintoista tietoa, muttemme ole käyttäneet sitä mihinkään hyödylliseen.

Sauna

Sauna alkaa olla kohta siinä vaiheessa, että pintoja voisi vuorata Sauna-Satulla. Saimme maanantaina kiukaan, josta unohdin ottaa kuvan heti saapumisen jälkeen. Kantamisen helpottamiseksi pistimme sen osiin. Ajateltiin antaa sen ollakin osissa asentamiseen asti, koska sen liikuttelu on huomattavasti helpompaa noin. Painoa kiukaalla on rahtikirjan mukaan 100 kg. Kiviähän siihen tulee 230 kg, joten lopullinen paino on ihan riittävä.

Kiuassuunnitelman muuttaminen siirsi yhden tuloilmaputken eri paikkaan. Siirto hoidettiin ns. saunakanavalla, joka mahtui niukasti saunan yläpohjaan IV-putkien alapuolelle. Valoja varten pitää vielä putkittaa sähköjohto paikalleen, ja sitten voisimme lähteä Sauna-Satu-ostoksille.

Saunan katossa risteilee putkia sinnetänne. Hiukan vaati säätämistä tuo saunakanavan asentaminen.

Tuohon tulee kiukaan termostaatti.

Valojen sähkösyöttö odottaa asentamista.

Kiukaan paikka on vielä tyhjä, muttei toivottavasti kauaa. Tai no, pitäähän ne pinnat tehdä valmiiksi ennen sitä.

Kiukaan puusydän.

Kiukaan sähkösydän. Vastukset tulevat puu-uunin ympärille. Taustalla näkyy rosterikuori.

Sähkönkulutus alkutalvesta

Nyt onkin mennyt pari kuukautta edellisestä merkinnästä. Lokakuussa meni sähköä noin tuplat syyskuuhun verrattuna, 1253 kWh. Marraskuussa meni hiukan sitäkin enemmän, 1496 kWh. Koko vuonna tähän tätä kirjoitettaessa mennyt 15.412 kWh, joten näyttää siltä, että tänäkin vuonna jäädään alle 16.000 kWh:n. Ollaan siis hyvin lähellä vuoden 2013 kulutusta.

Rakennuspuolella työt ovat hiukan saunassa edistyneet. Kiuassuunnitelmien muuttumisen vuoksi yksi venttiili siirtyi eri kohtaan, ja siirto tehtiin litteällä saunakanavalla. Meillähän oli suunnitelmissa laittaa kaksi kiuasta, mutta viime keväänä messuilla yhytimme Aurinkokiukaan yhdistelmäkiukaan Block Duo 240, jonka ostimme. Se toimitetaan ensi maanantaina. Sauna ei ole vielä valmis, mutta ainakin kiuas on odottamassa, kun saamme pinnat tehtyä. Seuraavaksi saunaan pitäisi asentaa Sauna-sadut seiniin ja kattoon.

Syyskuun sähkönkulutus

Sähkönkulutus alkaa nousta, kun ilmat kylmenevät. Syyskuussa sähköä kului 690 kWh (616 kWh elokuussa). Viime vuonna syyskuun kulutus oli 860 kWh, joten siihen nähden ollaan menty selvästi pienemmällä kulutuksella. Jos loka-joulukuun kulutus toteutuu samanlaisena kuin viime vuonna, tämän vuoden kokonaiskulutukseksi jää alle 15000 kWh, joka tarkoittaisi n. 1000 kWh vähemmän kuin edellisinä vuosina. Saa nähdä, miten käy.

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 616 kWh (467 kWh heinäkuussa). Heinäkuuhun verrattuna nousua oli siis jonkin verran, mutta niin sitä on ollut aikaisempinakin vuosina. Lämmitystä ei elokuussa ole tarvinnut, joten sähkökulutuksen kasvu johtunee valaistuksen tarpeesta. Illat alkavat jo pimetä, joten valoja pitää polttaa iltaisin.

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuussa sähköä kului 467 kWh (740 kWh kesäkuussa). Seuraan nykyään sähkökulutusta Fortum Valpas -palvelun avulla, josta kulutuksen saa tunnin tarkkuudella. Olimme reilun viikon lomamatkalla, ja silloin sähkökulutus luonnollisesti tippui normaaliin aikaan verrattuna. Palasimme 27.7., ja siitä lähtien ILP onkin jauhanut kylmää lähes tauotta. Näillä näkymin helteinen sää jatkuu vielä hamaan tulevaisuuteen, joten ILP:lle riittää töitä. Sähkönkulutusta se ei minusta mitenkään mullistavasti nosta – toisin kuin jotkut lehtijutut yrittävät väittää. Toki jotain lisäystä tulee, mutta mukavuudesta ja hyvistä yöunista olemme valmiita muutaman euron maksamaan.

Alakerrassa ei ole loma-aikana mahdottomia tapahtunut. Päivi viihtyy enemmän ulkotöissä, ja mikäs on viihtyessä, kun on tällaiset ilmat.

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 740 kWh (1020 kWh toukokuussa). Kuukausi oli normaalia kylmempi, joten jäähdytystä ei juurikaan tarvittu. Lämmöt ovat päällä enää pesuhuoneen lattiassa, kuten meillä on kesällä ollut. Tätä kirjoittaessa helteet ovat tulleet, joten ILP:llä on heinäkuun alkupuolella ollut enemmän töitä. Viime vuonna kesäkuun kulutus oli 580 kWh, joten tänä vuonna sähköä on mennyt selkeästi enemmän. Varmaa syytä tälle en osaa sanoa. Huonon sään vuoksi tulee oltua enemmän sisällä, ja se varmasti vaikuttaa sähkönkulutukseen.

Toukokuun sähkönkulutus ja alakerran katto

Toukokuussa sähköä kului 1020 kWh (1423 kWh huhtikuussa). Kesää kohti mennään, ja kulutus sitä myöten laskee. Toukokuussa oli muutama niin kuuma ja kostea hellepäivä, että ILP:ä tuli pidettyä kosteudenpoistolla pari päivää. Varsinaista jäähdytystä emme vielä kaivanneet, mutta nukkuminen on mukavampaa, kun ei ole hikisen nihkeä olo.

Alakerran katto on levytetty muista huoneista paitsi varastosta. Se on täynnä WC:n ja kuraeteisen kalusteita, joten se ei valmistu muiden huoneiden kanssa samaan tahtiin. Tällä hetkellä Päivi nauhoittaa kattoa, minkä jälkeen se maalataan. Ajattelimme kokeilla katon kuviointia Kevätmessuilla saamamme vinkin mukaan. Käytetään kahta maalia, joissa on sama värisävy mutta eri kiiltoaste. Ensin vedetään toiselle maalilla. Sen jälkeen suojataan maalarinteipillä sopivasti ja maalataan toisella maalilla tehosteet. Katsotaan sitten, millainen tuosta tulee.

Kotiteatterin katto on melko reikäinen. Siinä on 8 tunnelmavalaisinta ja neljä kirkkaampaa alasvaloa. Lisäksi on pari aukkoa valaisinten muuntajille, kaksi IV-putkea ja projektorin liitännät.

Projektoria varten pistettiin kattoon pistorasia, datarasia ja HDMI-kaapeli, jonka toinen pää on huoneen etuosassa. Olemme miettineet sitä, että otetaanko projektori vai TV, mutta ainakin tällä hetkellä isojen TV:den hinnat ovat sitä luokkaa, että päätettiin pistää ainakin varaus projektorille.

Huhtikuun sähkönkulutus ja katon levytystä

Huhtikuussa sähköä kului 1423 kWh (1870 kWh maaliskuussa). Kevät on nyt hyvin aikaisessa, mutta huhtikuu oli suhteellisesti viileämpi kuin maaliskuu. Aurinko kuitenkin lämmittää kivasti, mikä tietysti näkyy kulutuksessa.

Alakerrassa on vedetty sähköjä kattoon niin paljon, että Päivi on päässyt kattolevyjä asentamaan. Tällä hetkellä on valmiina WC, yksi makuuhuone ja suurin osa aulasta.Suurin osa johdoista meni ongelmattomasti, mutta saunan kiukaan ohjauspaneelin johdossa oli haastetta. Saunan tyyppihän päätettiin vasta pari viikkoa sitten, ja seinä, johon ohjauspaneeli tulee, on jo tehty. Hienosti Päivi sai kuitenkin putken ujutettua villojen sekaan.

Keskuspölynimurin viimeiset putket asennettiin reilu viikko sitten, joten nyt pääsee silläkin imuroimaan. Meillä on keittiössä rikkaluukku, joka on osoittaunut käteväksi osaksi keskuspölkkäriä. Murut yms. saa kätevästi lakaistua sinne, eikä varsinaista imuria tarvitse kaivaa esille.

Kiukaan ohjauspaneelin johto oli valmiiksi tehty, eli siinä oli liittimet päissä. Ei helpottanut vetämistä putkessa.

Makuuhuoneen levytetty katto. (Pieni pala puuttuu nurkasta.) Ostimme käytettynä kuvassa näkyvän levyhissin, jota ilman työtä olisi varmaan mahdoton tehdä yksin. Kahdestaankin se olisi huomattavan haasteellista.

Kevätmessut, Helsinki

Maaliskuussa sähköä kului 1870 kWh (1922 kWh helmikuussa). Näin ollen maaliskuun sähkönkulutus oli lähes sama kuin helmikuussa. Lämpimän talven vuoksi olemme hiukan odottaneet takatalvea, mutta mitään kunnollista ei ole vielä näkynyt. Nyt tosin sataa vähän räntää, mutta lämpötila on kuitenkin nollan tietämillä, eli mitään varsinaista pakkasta ei ole.

Kävimme eilen Kevätmessuilla Helsingin messukeskuksessa. Menimme aika löysällä aikataululla, eikä meillä ollut mitään tarkkaa suunnitelmaa siitä, mitä messuilla katsotaan. Kiuasosastolta lähti kuitenkin mukaan Aurinkokiukaan malli Block Duo 240 / 10 kW. Valmistajan nettisivulla esitellään vielä vain 12 kW:n mallia, mutta tosiaan sen rinnalle on tullut 10 kW:n malli. Meillehän on saunaan suunniteltu sekä puu- että sähkökiuas, mutta päädyimme nyt tähän yhdistelmäkiukaaseen, jossa on molemmat samassa. Asennus tulee puukiukaan paikalle, eli suunniteltua toista kiuasta ei tarvita. Helpottaa hiukan lauteiden suunnittelua ja asennusta. Hinnallisesti tämä ratkaisu ei ole mitenkään paha. Messutarjous oli 1900 €, ja lähelle tuota kaksi erillistä kiuasta olisi joka tapauksessa tullut. Bonuksena uskon meidän saavan erinomaiset löylyt, koska kivimäärä tässä kiukaassa on 240 kg. Kiuas on nyt varattu, ja alustavasti toimitus sovittiin lokakuulle.

Teknoksen ständillä kävimme hakemassa bloggaajien näytekassin, jossa oli Futura 20 aqua -maalia sekä esitteitä. Alunperin messuille tuli lähdettyäkin Teknoksen kutsumina, eli sain sähköpostiini mainoksen, johon vastaamalla saimme messuliput. Juttelimme alakerran pintojen maalauksesta. Erityisesti kattoon olisi hyvä keksiä jokin suhteellisen helppo ratkaisu. Teknoksen asiantuntija vinkkasi käyttämään kahta maalia, joissa on eri kiiltoasteet. Sävy voi olla sama. Ensin vedetään toisella pohja. Sitten muodostetaan teipillä kuvioita, ja lopuksi vedetään tehosteet toisella maalilla. Tulee kuulemma näyttävää jälkeä, vaikka on helppo tehdä. Yläkerran makuuhuoneiden katon Päivi teki Teknoksen Kolibrilla.

Minä kuolasin hiiligrillien perään. Pihalla oli esittelyssä Big Green Egg. Vaikuttaa hienolta grilliltä. Päivi ei pitänyt ulkonäöstä yhtään, mutta minulle tuossa on juuri sopiva määrä erikoista näköä. Pienin malli on pöytäkokoinen, mutta silläkin on ihan kiitettävästi painoa, 15 kg. Isommat menevätkin lopulta jo niin isoksi, että sisälle mahtuu muutama kokonainen broileri tai reippaan kokoinen paisti. Isolla vihreällä munalla grillataan kansi kiinni, ja lämpötilaa säädetään tuloilma-aukolla sekä kannessa olevalla poistoilma-aukolla. Kehuivat, että hiilien suhteen grilli on riittoisa, koska keraaminen rakenne eristää lämpöä hyvin.

Toinen grilli, joka jäi mieleen, oli LotusGrill, jota esitteli Polar Metalli. Se olisi näppärän kokoinen vaikka retkigrilliksi. Hiilet voi ladata kotona, ja retkipaikalla menee alle 5 minuuttia, kun grilli on valmis grillaukseen. Tässä grillissä lämpöä säädellään puhaltimella, joka saa energiansa neljästä paristosta.

Yllä mainittujen tuotteiden lisäksi katselimme jonkin verran kylpytynnyreitä, grillikotia yms. Päivi alkoi visioimaan pihan perälle kesämökkisimulaattoria, eli kylpytynnyri+laavu+tynnyrisauna. Täytyy sanoa, että ajatus tuosta houkuttelee. Tuolle kolmikolle löytyisi suojaisa paikka niin, ettei niitä juurikaan näkyisi talolle. Asia on nyt hautumassa, joten ehkäpä muutaman vuoden päästä, kun talo ja piha on valmis, alamme tuota toteuttamaan.

Helmikuun sähkönkulutus ja alakerran töitä

Helmikuussa sähköä kului 1922 kWh (2425 kWh tammikuussa). Talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin. Tammikuussa oli pakkasjakso, mutta helmikuu mentiin suurimmaksi osaksi nollan tuntumassa, jopa ylikin. Lunta meillä ei  montaa senttiä ole, kuten ei koko Suomessakaan. Vuoden takaiseen verrattuna tässä helmikuussa kului n. 200 kWh enemmän sähköä, mutta myös vuosi sitten koettiin lämmin helmikuu. Sen jälkeen maaliskuussa oli kylmempää, ja sähkön kulutuskin oli silloin suurempi. Saa nähdä, mitä nyt on tulossa. Takatalveahan tässä koko ajan odotetaan, koska ainahan se tulee – ennemmin tai myöhemmin.

Alakerran kattojen alaslaskun rungot ovat valmiit varastoa lukuunottamatta. Varastoon on varastoitu alakerran kalusteita, joten se tehdään valmiiksi vasta sitten, kun kalusteet on asennettu paikalleen. Muissa huoneissa seuraava vaihe on sähköjen veto. Suunnittelijan kanssa on vielä tehty pieniä muutoksia sähkösuunnitelmiin. Valaistusta on tarkennettu, ja myös aulan ja toisen makuuhuoneen yhdistäminen tuotti pieniä muutoksia.

WC:n pöntön seinätelineen runko on tehty. Seuraavaksi siihen tulee pieni vuotoputki siltä varalta, että kotelon sisään tulee vuoto. Sitten voikin pistää kipsilevyt paikoilleen.

Kipsilevyseinien ulkonurkkien siistimiseen vinkkaan alla olevassa kuvassa näkyvää kulmalistaa. En muista listan nimeä, mutta se on ostettu Lahden RTV:stä. Tasoittaminen alkaa sillä, että lista liimataan esimerkiksi PU-liimalla paikalleen. Kun liima on kuivunut, se tasoitetaan piiloon kipsilevytasoitteella. Lopputuloksena on siisti ja suora kulma.

Päivin käyttämä kulmalista on ohutta, joten se jää ohuenkin kittikerroksen alle piiloon.

Listan avulla saa siistin ja suoran kulman. Tämä kohta on ensimmäisen tasoituksen jälkeen, joten se vaatii vielä viimeistelykerroksen kittiä.

Pesuhuoneen seinäkin on nyt levytetty loppuun. Seuraavaksi on vuorossa vesieristys.

Ennen telineen asennusta nurkka vesieristettiin.

Kotelon runkoon käytettiin väliseinäpuuta.

Koteloon tehtiin kaato niin, että mahdollinen vuotovesi valuu etualalle, johon pitää asentaa vielä vuotoputki

Sähkökatkos

Mekin pääsimme osalliseksi Seija-myrskyn seurauksista. Viime torstain ja perjantain välisenä yönä (eli 12.-13.12.) meiltä katkesi sähköt. Tämä on aika herkkää aluetta, eli sähkökatkoja on ollut muutaman kerran vuodessa. Tällä kertaa se kuitenkin kesti tavallista pidempään, ja saimme sähköt vasta lauantaina puolen päivän aikaan takaisin.

Siinä tuli koeponnistettua se, miten saamme pidettyä lämmöt talossa, kun ei ole sähköjä. Toki täytyy muistaa, että keli oli aika lämmin. Myrskyn aikaan ulkolämpötila oli plussan puolella, ja perjantain aikana lämpötila meni pakkasen puolelle ollen n. -6 astetta perjantai-iltapäivästä lauantaille. Minä tein perjantaina kotikonttorissa töitä, joten poltin takassa puita pari tuntia työpäivän alkajaisiksi. Lounastaukoon mennessä olin käyttänyt läppärini akun, joten piti ottaa varasuunnitelma käyttöön. Lähdin lounaalle ja sieltä menin jatkamaan työskentelyä Järvelän kirjastoon, joka tarjosi minulle lukusalista oivan työpisteen pistorasioineen.

Perjantai-iltana totesimme, että ulkona on pakkasta, joten nostimme pakastimen ja kylmiön sisällöt sinne. Jääkaappitavarat pistimme kylmälaukkuun, jotta ne eivät heti jäätyisi, ja pakasteet nostimme ulos sellaisenaan. Poltin yhden takallisen puita illalla. Lauantainaamuna poltin vielä yhden takallisen, ettei sisälämpötila päässyt liikaa 20:n alle.

Tämä koeponnistus meni lämpöjen suhteen kevyesti. Takalla sai lämmöt pidettyä hyvin yli 20:n asteen, eikä tarvittu kuin muutama pesällinen 1,5 vuorokauden aikana. Jos olisi tosi kyseessä, eli 30 asteen pakkanen ja viikon sähköt pois, niin saisimme varmasti pidettyä talon lämpimänä. Työtähän se vaatisi.

Mietimme myös hätävaraa sähköjen suhteen. Alakertaan voisi yhdistää yhden pistorasian sisältä ulkona olevaan pistorasiaan. Jos tuohon ulkorasiaan kytkisi aggregaatin, saisi sisälle yhden jännitteellisen pistorasian. Siitä voisi ottaa jatkoroikalla virtaa mm. kylmälaitteille. Mahtaisiko toimia?

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului 1457 kWh (1295 kWh lokakuussa). En ole virallisia tilastoja katsonut, mutta marraskuu tuntui suhteellisen lämpimältä. Pakkasia oli aika vähän, ja suurimman osan ajasta lämpötila oli aavistuksen nollan yläpuolella. Viime yönä, siis marras-joulukuun vaihteessa, saimme hiukan lunta, mutta kovia pakkasia ei vieläkään ole näkynyt. Koko vuoden kulutus on nyt aavistuksen alle 14000 kWh, joten on siinä hilkulla, että meneekö 16000 kWh rikki joulukuun lopussa.

Päivi on jatkanut alakerrassa kattorakenteiden tekemistä. Viime aikoina on alkanut koko perheellä kasvaa toive omasta saunasta. Tähän mennessä olemme tulleet toimeen hyvin ilman saunaa, mutta jotenkin nyt alkaa tuntua, että olisi kiva rauhoittua lauantaisin omassa saunassa. Ehkä kylmentyneet ja pimeät illat saavat sen aikaan.

IV-putkia ja kattorakenteita alakertaan

Kuten jo viime kirjoituksessa mainitsin, IV-putket alakertaan on asennettu. Päivi on jatkanut katon alaslaskun rakenteita. Rakenne on sellainen, että kattoon kiinnitetään pikanauloilla 50*100-soiro, mistä tehdään alaslasku laudan pätkillä. Niihin kiinnitetään varsinainen 50*100-koolauspuu, johon tulee vielä ristiinkoolaus laudoilla. Lopullinen pinta on kipsilevy. Saunatiloihin pistämme paneelikaton. Saunaan tulee Saunasatu-levytys valmistajan ohjeen mukaan. Saunan on nyt teon alla, ja sen jälkeen on aloittamatta kotiteatteri ja varasto. Soirojen kiinnitys ontelolaattaan on ikävää hommaa, joten Päivi haluaa tehdä sen nyt ensimmäiseksi niiden huoneiden osalta, joissa sen pääsee tekemään. Sen jälkeen alkaa lautopätkien ruuvaus. Varastoa ei pääse käytännössä tekemään ennen kuin siellä olevat WC:n ja kuraeteisein kalusteet on asennettu paikalleen. Toki kalustepaketit voisi kantaa väliaikaisesti sieltä pois, mutta se olisi vain turhaa kantamista. Varaston katto valmistuu siis sitten joskus, kun muut tilat alkavat olla valmiita.

Jokin aika sitten Päivi viimeisteli smyygit ikkunoista, joissa on avautuvat puitteet. Puitteet piti poistaa hionnan ja maalauksen ajaksi, joten siksi tuo työ tehtiin ennen kuin talvi tulee. Nyt puitteet on nostettu takaisin paikoilleen. Kiinteiden ikkunoiden smyygit on viimeistelemättä, koska Päivi on halunnut keskittyä kattoon.

Kuntakin on rakentanut tänne. Saimme katuvalot ja asfaltin pihalle saakka. Kiva, että saamme tänne kylälle jotain, kun meiltä on viety kyläkoulu ja -kauppa pois.

Alakerran aula toimii verstaana. Kattoon tulevat kipsilevyt muodostavat jämäkän pöydän. Tuohon, missä Päivi on, oli alunperin piirretty seinä, mutta jätimme sen tekemättä. Tilaan tulee kolmesta suunnasta valoa, joten se ei ole mikään pimeä loukko.

Pätkä väliseinää erottaa ammeen ja suihkun. Reiät toimivat hyllyinä. Tasoittamattomalle seinälle tehdään puurunkoinen levytys, eli ammeen viereen tulee koko seinän levyinen hyllyupotus.

Pukuhuoneen ikkuna kuuluu niihin, joiden smyygit on tasoitettu. Pohjamaali on vedetty, mutta pintamaali sipaistaan koko seinän maalaamisen yhteydessä.

Aulan katossa on eri vaiheessa olevia alueita. Tuosta näkee alaslaskun rakenteen, eli 50*100 ontelolaatassa kiinni, alaslasku laudanpätkillä, koolaus 50*100-soiroilla ja ristiinkoolaus laudoilla.

Lähempääkään tarkasteltaessa smyygissä ei näy virheitä. Päivi on aika tarkka myös yksityiskohdissa, joten työn laadun pitää olla ensiluokkaista, jotta se läpäisee tarkastuksen.

IV-putkien vedossa ei voinut välttää putkin ristiin menoa. Onneksi niin kävi vain yhdessä kohdassa, eli kotiteatterissa. Siellä joudumme tuomaan katon alemmaksi kuin muualla. Alakerrassa huonekorkeus tulee muualla olemaan 2400 mm, mutta kotiteatterissa jäätäneen 2200-2300 tienoille.

Putkivetoja saunan katossa. Saunaan tuli yksi tulo ja kaksi poistoa. Tietysti myös puukiuas toimii poistona silloin, kun sitä käytetään.

Kuraeteisen suihkunurkkaus. Mietimme tuohon lavuaaria, mutta saa nyt nähdä, millainen vesipiste siihen laitetaan. Tuohon tulee myös läpivienti ulkohanalle, mutta se on vielä tekemättä.

Puukiukaan hormi menee kantavan seinän läpi. Siihen ei löytynyt mistään juuri sitä varten tehtyä putkea, joten sovelsimme itse. Hormin rakentamisesta oli jäänyt yli muutama osa, joten käytimme läpivientiin sopivan kokoista keraamista hormin sisäputkea, jonka ympärille pistimme palovillaa. Hormin liitos on tiivistetty palonkestävällä massalla. Tähän sisälle tulee sitten kiukaan asennuksen yhteydessä metallihormi.

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa sähköä kului 1295 kWh (821 kWh syyskuussa). Tässä kuussa päästiin nauttimaan välillä kunnon pakkasista, mutta tätä kirjoittaessani ulkona on n. 6 astetta lämmintä. Talvi ei siis tullut vielä, vaan syksy jatkuu.

Päivi sai smyygit alakerrassa valmiiksi, joten sisemmät puitteet on nostettu paikalleen. Sitä kautta ei enää tapahdu lämmönhukkaa. Viime viikolla IV-asentaja kävi asentamassa alakerran IV-putket, minkä jälkeen sisäkaton alaslaskua on jatkettu. Siinä on vielä tekemistä, ja täytyy käydä hakemassa lisää puutavaraakin koolauksia varten.